Hitsi vie, tässähän on sykli nopeampi kuin nettinörttinä. Tämä sivusto nimittäin tulee menemään uusiksi, oikein niin kuin epäsuoralla määräyksellä. Nämä ehtivät olla tässä muodossaan vajaat puolitoista kuukautta, ja jo myllerretään otsikkoa ja sisältöä. Ainako sitä pitää olla muutosta tekemässä muutoksen vuoksi?

KYLLÄ! Enkä rutise yhtään! Tämänhetkisenä ammattihakijana en myöskään suostu harmittelemaan, että jouduin ensi töikseni perumaan yhden haastattelun, ja lopettamaan tuoreimman hakemuksen kirjoittamisen kesken. Tosiasia on, että niin kauan kuin töitä löytyy, tarvitsee olla hakuja auki joka suuntaan. Maanantaisessa haastattelussa minulta kysyttiin, onko niitä paljon. Tyydyin toteamaan, että on, ja on pakko olla – mutta jos te sitoudutte minuun, minä sitoudun teihin. Kun nimi vedetään alle, ollaan sitten siihen naimisissa.

Sain tänään puhelun. Sain odotetun puhelun. Se sisälsi asiaankuuluvat tervehdykset ja kertomuksen, että päätöksiä on tehty. Ja sitten, lauseen, joka alkoi: ”Valitettavasti minun on kerrottava sinulle, että…”.

Uskotteko, että alle sekuntiin mahtuu monenlaista ajatusta. Lause jatkui: ”…sinun on nyt kyllä muutettava niitä sivujesi otsikkoa ja sisältöä. Emme nimittäin pidä siitä, että meidän työntekijämme myy itseään töihin.” Siis, perskutarallaa! Että mitä? Minut halutaan töihin?

Niin kuulemma, niin halutaan, selvisi puhelun jatkuessa. Siinä sitten sovittiin muutama oleellinen käytännön asia lähitulevaisuudesta. Moni asia on konkreettisuudessaan tärkeä mutta tärkeimpänä pidän tuota tulevan esimieheni lausetta ja tapaa esittää asia. Huumorintajua on, oikeanlaista ja oikeassa paikkaa. Asenne on kohdallaan, niin oli kuulemma minullakin. Pisteet hänelle, ja kiitokset valintaani vaikuttaneille ja sen tehneille henkilöille päätöksestänne. Todistan sen oikeaksi, jahka aloitan työt.

Niistä kenties tulevissa kirjoituksissa lisää, sillä tämän sivuston formaatti muuttunee. Todennäköisesti johonkin tulevaa työnantajaani hyödyttävään, jos mahdollista. Tai sitten täysin henkilökohtaiseen muuhun käyttöön. Mutta se ei lopu. Kun tämän julkaisin, sain yhdeltä kaveriltani viestin: ”Kävi miten kävi työnsaannissa, älä lopeta tuota kirjoittamista!”

Allu, lupaan – en lopeta! Työnsaannissa kävi tässä kohtaa hyvin – vihdoin! Nyt alkaa sitoutuminen uuteen työnantajaan, asenteella ja uudesta tilanteesta! Koeajalle, ja siitä jatkoon. Tälle sivustolle etsitään muoto, joka kelpaa minulle ja työnantajalleni, mahdollisesti molempia hyödyttäen.

Sitoutumisen muotona käydään kuitenkin jo tänään kiittämässä edelliset työkaverit onnitteluista ja tsempistä työnhaussa – ja myös viimeisin pomo, joka oli jo kuullut uutiset. Iltapäiväkahvilla tavataan!

Blogitekstien tiimoilta saattaa tulla tovin tauko, kun haen tälle uutta muotoa ja keskustelen tulevan esimieheni kanssa mistä voin kirjoittaa. Voi olla, että välissä tulee vielä kirjoitettua työhön valmistautumisesta mutta tuskin teillä ehtii minua tulla ikävä!