Nyt ollaan jo perjantaissa. Tällä viikolla ei ole työnhaku- eikä työnsaantirintamallakaan tapahtunut juuri mitään. Ei ole kerta kaikkiaan ollut mitään sellaista haettavaa, mihin niin kutsuttu kompetenssi riittäisi.

Minusta ei ole esimerkiksi vielä controlleriksi, jolla olisi viiden vuoden kokemus. Ei minulla myöskään ole kauppatieteiden maisterin tutkintoa, ainakaan toistaiseksi. Eikä minulla ole taloudellisia realiteettejä yrittäjäksi edelleenkään. Vielä kun verottajakin sen uskoisi. Tällä viikolla laitoin verottajan vaatimuksesta tietoa heille, että minulla ei todellakaan ole liiketoimintaa, jonka tekemisistä antaisin heille veroilmoituksen. Ei ole, ei ole ollut pian kolmeen vuoteen! Lomake Y5 on toimitettu heille jo kolmeen kertaan ja muun muassa sitä vaativat edelleen. Voi olla, että Leinonen on pikkuisen suivaantuneen kirjallisen vastineensa jälkeen kohta verotarkastuksessa, mutta näillä mennään. Yrittäjä en ole, vaikka vahvasti yrittäjähenkinen olenkin.

Sen sijaan (myös verottajalle tiedoksi), olen työtön työnhakija, joka yrittää päästä töihin! Ja mahdollisilla työtuloillaan maksaa verovelkansa muiden velkojen kera. Vaan hiljasta pitelee sillä rintamalla. Päättyneitä ja päättymässä olevia työnhakuja on nyt viitisen kappaletta. Kuluvalla viikolla yhdestä on tullut tieto, etten ole jatkossa. Muista pitelee vielä hiljaista, liian hiljaista. Esimerkiksi ”Kelan tätin” paikkaa voitaneen pitää jo epätodennäköisenä – haku päättyi viikko sitten – eikä mitään kuulu. Samainen epäilys liittyy pariin muuhun, mutta katsellaan ja kuulostellaan.

Hiljaista viikkoa täydentää se, että mistään muustakaan ei tahdo tulla mitään. Keppikävelyäkään ei ole kertynyt kuin kolmisen kilometriä, äijä on notkea ku rautakanki. Rakennustekninen osaaminenkaan ei ole ”työnjohtotehtävissä” kasvanut yhtään. Mutta kieron, vinon terassin jatkeesta on silti haasteellista tehdä suoraa.

Kaverin nettisivuja voisi rykiä eteenpäin tässä sentään – verottajalle tiedoksi, ettei liiketoimintaa tämäkään, vaan nykymuotoista vaihdantataloutta. Ja niin pienimuotoista ettemme ole velvollisia ilmoittamaan.

Niin, ja jottei nyt ihan mykkä työnhakuviikko olisi, niin tarjouduin sentään yhteen mestaan, jossa kuulemani mukaan tehdään sellaista uudistusta, josta minulla on kokemusta. Mutta hakemukseksi tätäkään ei lasketa.